Pääkaupunkiseudun nykyiset kaupungit ja kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo ovat muodostuneet vuosisatojen kuluessa historiallisista maalaispitäjistä ja saavuttaneet nykyiset rajansa ja alueensa vähitellen 1900-luvun aikana. Viime vuosikymmenen puolella 2009 tosin osia Vantaasta ja Sipoosta edelleen liitettiin Helsinkiin Itäsalmen (Östersundom) ja Länsimäen (Västerkulla) alueilla.

Yli miljoonan asukkaan kattava yhtenäinen suurkaupunkimainen alue ja sen taajamat ovat kuitenkin laajenneet yli kunnanrajojen, muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden, jonka selkeänä keskuksena on Helsingin keskusta Vironniemellä. Sitä ympäröivät useat kehätiet ja keskustasta ulospäin suuntautuu useita säteittäisiä valtaväyliä muiden maakuntien tärkeisiin kaupunkeihin, kuten Turkuun, Poriin, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Lahteen ja Kouvolaan.

Piraattipuolue katsoo, että pääkaupunkiseutu vaatii nykyistä yhtenäisempää hallintoa sekä verorahojen käytön ja tiestön ja asuinalueiden kaavoituksen koordinaatiota, joka ei ole riippuvainen vain yksittäisiä kuntia hyödyntävistä hankkeista. Nykytilanne on johtanut esimerkiksi länsimetro- ja lentokenttäratahankkeiden vuosikymmenten viivyttämiseen ja epäonnistuneisiin kaavoitusratkaisuihin, kuten huonojen liikenneyhteyksien päässä olevien suurehkojen pientaloalueiden rakentamiseen ja valmisteluun. Tällaiset ovat omiaan lisäämään ruuhkia ja puurouttamaan liikennettä erityisesti Helsingin keskustan sisääntuloväylillä.

Nykytilanne on myös pääkaupunkiseudulla johtanut useiden erilaisia laajempia hallintoalueita vaativia asioita, kuten koulutusta tai terveydenhoitoa järjestävien kuntayhtymien perustamiseen. Vaikka nämä ovat perusajatukseltaan hyödyllisiä hankkeita, ne ovat kuitenkin luonteeltaan epädemokraattisia ja valitaan usean eri hallintoportaan kautta. Kuntayhtymien sijasta Piraattipuolue kannattaa kansalaisten suorempaa oikeutta valita tärkeitä yhteisiä hallintoelimiä.

Piraattipuolueen ratkaisu yllä mainittuihin ongelmiin on metropolihallinnon laatiminen. Alueelle muodostettaisiin joka tapauksessa yhteinen seutuvaltuusto, joka valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä ja joka vastaisi kaikista tärkeimmistä alueen kaavoitus- ja talousratkaisuista. Paikallisdemokratiaa voitaisiin tukea joko säilyttämällä nykyiset kunnat tai perustamalla 15-20 suurkaupunginosan kaupunginosavaltuustot vähäisemmistä asioista päättämään Suur-Lontoon tai Tallinnan mallia noudattaen. 